Oulussa on kohistu parin viikon ajan Musiikkijuhlien Riisuttuna- esityksestä, tanssiteoksesta missä kolme tanssijaa esiintyy alasti. Varsinainen julkinen rieha syntyi kuitenkin vasta kun tuli ilmi, että katsojatkin saavat olla, tai joutuvat olemaan alasti yhdessä näytöksessä. Mielipiteitä on esitetty puolesta ja vastaan; joidenkin mielestä koko esitys pitäisi perua ja toisten mielestä esitys on sitä vastoin tärkeä toteuttaa. Koreografi yrittää selittää mediassa omaa tarkoitustaan ja alkuperäistä ideaansa, mistä koko esityksessä on kysymys ja mitä hän haluaa sillä sanoa. Hänen ajatuksensa rooleista ja niiden riisumisesta on sinänsä hyvin kiinnostava, ja esityksen idea hyvin kunnioitettava. Itse olen miettinyt rooleja hyvin paljon, ja myös kirjoittanut ja puhunut niistä eri yhteyksissä. Usein roolin käsite ymmärretään pelkästään pinnalliseksi esittämiseksi. Näinhän ei suinkaan ole. Roolit ovat liimautuneet ihomme alle niin tiukasti että niiden riisuminen on hyvin vaikeaa. Vaikka esiintyisi alastomana missä tahansa se ei suinkaan tarkoita, että olisi vapaa rooleista, sillä pelkästään vaatteet riisumalla roolit eivät suinkaan lähde ihmisen yltä. Saa nähdä miten käy Riisuttuna-teoksen tanssijoille. Kuinka hyvin he onnistuvat riisumaan yltään ne roolit, mihin heidät asetetaan kohuteoksen esiintyjinä, vai joutuvatko he sittenkin piiloutumaan roolinsa taakse?

Kuinka tiukassa meissä istuvatkaan erilaiset roolit, mihin opimme ja joudumme jo pienestä pitäen. Kun perheeseen syntyy uusi lapsi, hyvin pian häntä aletaan roolittaa, ja jossain vaiheessa kukaan ei edes ihmettele asiaa, niin luonnolliselta ydinperheen sisarusroolit tuntuvat. Rooleja ei aina osata erottaa ihmisen persoonallisuudesta, vaan pidetään hänen luonteenpiirteenään. Lapsuudenperheessä syntyneet roolit ja niiden mukainen käyttäytyminen on yllättävän sitkeässä: kenestä kasvaa jo hyvin varhain vastuunkantaja, kenestä huoleton hulivili, joista toiset saavat olla huolissaan. Sisarusperheen mukaiset roolit näkyvät aikuisena erilaisissa ryhmissä ja työyhteisössä. Ja tietenkin myös ydinperheen toiminnassa. Kuka huolehtii ikääntyvistä vanhemmista, kuka loistaa poissaolollaan sukujuhlissa. Kuka toimii välittäjänä eri osapuolten välillä, kuka taistelee perinnöstä. Kuka on työpaikan tunnollinen ja kiltti työntekijä, joka korjaa toistenkin laiminlyönnit tai tiskaa kahvihuoneen kupit, kuka pitää tiukasti kiinni omista rajoistaan tai jättää epämiellyttävät tehtävät jonkun toisen tehtäväksi.

Koko yhteiskuntamme pyörii ja oikeastaan koko ihmiskunta toimii pitkälle roolien varassa. Roolit ohjaavat ihmisten käyttäytymistä, ja varmistavat sen että kaikki sujuu suunnitelmien ja odotusten mukaan. Rooleihin liittyy nimittäin paitsi se miten ihminen toimii, myös se miten hänen odotetaan toimivan. Jos joku ei toimikaan rooliodotusten mukaan, se herättää suurta hämmennystä. Roolit liittyvät paitsi tiettyihin tilanteisiin usein myös sosiaaliseen asemaan. Ihmistä arvotetaan ja arvioidaan usein hänen roolinsa kautta. Johtaja saa arvostusta ja toisaalta myös kritiikkiä enemmän kuin tavallinen työntekijä. Roolit elävät ja vaikuttavat voimallisesti myös taidemaailmassa ja kirjallisissa piireissä, jotka kunnianhimoisista pyrkimyksistään huolimatta usein lankeavat samaan ansaan kuin mistä he yrittävät taiteessaan kertoa.

 

 

 

 

Esiripun takana

 

Harhaanjohtava tuttuuden tunne

saa sinut tuudittautumaan turvallisuuteen

 

Samana pysyvään näytelmään

jossa kaikki osaavat toistensa vuorosanat jo ulkoa.

 

Mikään ei enää yllätä sinua.

kaikki toistuu aina samalla tavalla.

 

Kunnes joku kyllästyy

saa tarpeekseen

astuu ulos sivuosasta, ovesta

joka johtaa hänet hämärille kujille,

oikeille jäljille.

 

Näyttämön takana tapahtuu eniten.

Esiripun takana esitetään

häikäisevimmät roolisuoritukset.

 

Ilman suojapukua

 

Eivät riitä minulle

pelkät kuoret

tahdon nähdä mitä on

niiden takana.

 

Tahdon kurkistaa tuon naamion taa,

repiä päältäsi tuon tiukan roolipuvun

johon olet itsesi vyöttänyt

piiloutunut sen suojiin

ihmisten katseilta

ja omalta itseltäsi.

 

Tahdon tunkeutua

tuon tiukan kuoren läpi

riisua sinut alastomaksi

ja katsoa miltä sinä näytät

ilman suojapukua.

 

Teija Anneli: - Syvä kaivo 2005

 

Ks. myös Rakkauden kerjäläisiä 2006.